Orientaatioviikko, start!

Nyt on pyöritty niin monessa paikassa, että huh huh! Joistakin paikoista aion tehdä erillistä postausta jossakin vaiheessa, mutta nyt olen ollut niin kiireinen, ettei ole ollut toivoakaan blogin kirjoittamisesta aikaisemmin kuin tänään.

Eilen olikin sitten superaikainen herätys, sillä lähdin aikaisin aamulla saattamaan ystävääni lentokentälle. Onneksi pääsimme suoralla bussilla pelipaikalle, joten ei tarvinnut pelata laukkujen kanssa yhtään ylimääräistä. Kaverin mentyä turvatarkastuksesta suuntasin itse alakerroksen Starbucksiin missä minun oli määrä tavata Daniel, yksi OGUn työntekijöistä.

Hetken odotettuani Daniel saapui paikalle ja näin myös ensimmäiset vaihtarit minun lisäkseni, yksi jätkä Suomesta ja toinen Hollannista. Yhdessä matkasimme sitten bussilla Ibarakiin, missä meitä odottikin jo aikamoinen joukko oppilaita sekä Joe, yksi OGUn opettajista, jonka olin jo tavannutkin Suomessa alkuvuodesta projektin parissa.

Suunta jatkui junalla yhtä matkaa "ooyasanin" eli vuokranantajani kanssa hänen asunnolleen, missä tapasin myös hänen poikansa, joka on ilmeisesti vastuussa meistä opiskelijoista. Hoidettiin siellä muutama asia kuntoon minkä jälkeen "oniichan" vei minut uuteen kotiini näyttäen samalla lähistöltä kaikki tärkeimmät paikat.

No millainen uusi kämppäni on? Pieni, mutta tosi söpö! Täällä oli myös aikalailla kaikki tarpeellinen, mitä tarvitsen opiskelijaelämän käynnistämiseen. Löytyy kylpyamme ja telkkari, pesukoneenkin testasin äsken ja hyvin toimii. Täällä sitä nyt sitten ollaan ja koitetaan tottua japanilaiseen elämänrytmiin. Kaupassa käynti on hitusen tuskaa kuumalla säällä varsinkin näin alussa kun on niin paljon ostettavaa, mutta onneksi conbini on n. 50 metrin päässä. Koulukin näkyy junaradan toisella puolella suoraan ikkunastani. Ei siis huolta ruuhkaisista aamujunista! Jipii!

Tänään aamulla suuntasin yhtämatkaa toisen suomalaisen tytön kanssa koululle, missä meidän orientaatioviikko käynnistyi vauhdilla. Niin paljon informaatiota, että aivot sauhusivat jo puolessa välissä päivää. Lounaalla tutustuin saksalaiseen tyttöön ja hänen japanilaiseen tuutoriinsa ja molemmat vaikuttivat ihan mukavilta. Tapasin myös kaikki muutkin suomalaiset, sillä meidän on määrä pitää yhteinen esitelmä Suomesta ensi lauantaina. Meillä oli heti yhteinen sävelmä esityksen laadusta, mutta siitä lisää sitten myöhemmin.

Tapasin myös toisen OGUn opettajan Darrylin, johon tutustuin viime vuonna Suomessa, koulun projektin myötä tälläkin kertaa. Hän kertoi mielenkiintoisesta projektista mikä on mahdollisesti toteutumassa lähiaikoina ja kysyi olisinko kiinnostunut osallistumaan siihen. Projektiin otetaan kuulemma seitsemisen henkilöä mukaan ja hän ajatteli kysyä minua kiitoksena avusta Suomen päässä. Kirjoittelen asiasta lisää myöhemmin, mikäli projekti toteutuu :)

Päivän lopuksi oli tasokoe, missä oli kysymyksiä kieliopista sekä kaksi esseetä kirjoitettavana. Voin sanoa, että pitkän päivän päätteeksi tehty tasokoe ei mennyt ihan nappiin. Huomenna on luvassa kanjikoe heti aamulla, joten pää toimii toivottavasti hitusen paremmin. Torstaina on luvassa myös lyhyt haastattelu japaniksi, mutta en ole suuremmin siitä vielä huolissani. Lähinnä huolestuttaa orientaatioviikon rankkuus, sillä meillä on todella pitkiä päiviä ja lisäksi illoiksi kaikenlaista ohjelmaa useampana päivänä. Ja heti ensi viikosta alkaa koulu täysillä. Apua.

Toivottavasti säilyn hengissä siihen asti. Tähän väliin kuvia seikkailuistamme ympäri ämpäri:

Taifuuni Gonin laitamilla

Eilen oli melko mielenkiintoista herätä kun tuuli kolisteli talon nurkissa äänekkäästi. Gonihan se siellä vähän kolkutteli, tuo trooppinen myrsky jonka liikehdintää olin seurannut jo useamman päivän ajan sääkartoilla. Goni ylitti eilen Japanin Kyûshûn kohdilta Etelä-Japanissa aiheuttaen loukkaantumisia ja jättäen monta sataa tuhatta ihmistä ilman sähköä.

Täällä Osakassa päin oli lähinnä varoituksia puuskittaisista tuulista ja korkeista aalloista sekä myöhemmin ukkosmyrskystä. Ukkosen jyrinää kuuluikin jossain vaiheessa illemmalla, mutta onneksi säästyimme pahimmalta. Sääkartoissa olimme aivan Gonin laitamilla ja illalla rankat sateet ylsivät meillekin asti.

Kaikesta huolimatta olimme päättäneet suunnata Universal Studiosiin, joten sinne me suuntasimme aamupäivällä ja saimmekin nauttia miellyttävästä alle 30 asteen ilmasta iltaan asti. Pieniä sadekuuroja tuli päivän mittaan, mutta viiden kuuden aikaan taivas repesi sellaisellä voimalla että päätimme evakuoida itsemme kotiin. Ehdimme kuitenkin nähdä koko puiston ja saada kivoja kuvia ja muistoja, joten ei jäänyt paha mieli päivän keskeytymisestä aikaisemmin kuin piti. Eniten harmitti kaverin puolesta, joka kuitenkin lähtee takaisin Suomeen eikä hänellä ole tilaisuutta tulla paremmalla ilmalla takaisin. Itse ostin vuosilipun, millä pääsee vuoden aikana niin monta kertaa puistoon kuin huvittaa.

Kaikki hyvin siis täällä puolen maapalloa! Lopuksi kuvia reissultamme:

P.s The Wizarding World of Harry Potter on näkemisen arvoinen! Porukkaa on kuin pipoa ja hinnat taivaissa, mutta on se vaan hienosti toteutettu! Tänne menen ehdottomasti uudestaan ja teen paremman postauksen jossakin välissä :)

Nähtävyyksien kiertelyä = jalat muussina

Vajaa viikko ollaan nyt pyöritty kaverin kanssa pitkin pisin ja jo tässä vaiheessa jalat alkavat huutaa hoosiannaa pienimmästäkin askelluksesta. Sinänsä huolestuttavaa, nimittäin yli viikko pitäisi vielä paikkoja kierrellä oikein olan takaa.

Oltiin melkoisen poikki reissaamisen jälkeen, mutta onnistuttiin laittamaan unirytmi kuntoon yhdessä yössä. Yleensä olen kärsinyt jonkin verran jet lagistä, ja toki olimmekin normaalia väsyneempiä, mutta mitään suurempia ongelmia ei ole ollut. Lähdimmekin ekana aamuna jo läheiseen Fushimi-Inari pyhäkköön kuljeksimaan ja katselemaan ja myöhemmin kävimme myös Osakan puolella Umedassa ja Shinsaibashissa.

Perillä sateisessa Osakassa

Täällä sitä taas ollaan nousevan auringon maassa. Eihän tätä voi oikein todeksi ees uskoa! 

Tosiaan maanantaina suunnattiin siipan kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle Glo-hotelliin ja ennen sisäänkirjautumista käytiin Sellossa vaihtamassa vähän rahaa meikäläiselle. Hotelli oli tosi siisti ja henkilökunta asiallista, vaikka huone olisikin saanut olla ehkä hitusen isompi. Ilmastointi reistaili niin pahasti että piti keskellä yötä soittaa respaan et saisiko ees jonkinlaista tuulen virettä huoneeseen. Moottoroitu sänky oli jees! 

HDMI piuhaa ei saatu myöskään toimimaan smart telkkarissa, joten Netflixiä jouduttiin katsomaan suoraan läppäriltä. 

Vähän oli ehkä turhan kallis hotelli kun ottaa huomioon kaiken, mutta olihan se helppo aamulla herätä ja tallustella lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen nurkan taa. Hyvästit piti jättää Villelle, mikä oli tietysti haikeaa. Itkua sain pidätellä ja kunnolla.

Lentoni meni tosiaan Frankfurtin kautta ja peffani oli jo ihan puutunut kahden tunnin lennosta ja viiden tunnin odottelusta. Vajaan 11 tunnin lento Osakaan olikin sitten jo täyttä tuskaa. Kun lentoa oli jäljellä nelisen tuntia olin varma etten selviä loppuunasti järjissäni. Jostakin syystä noi kaukolennot ei oo vaan mun juttu. 

Lufthansa oli muuten kyllä ihan hyvä, eikä valittamisen varaa juurikaan ole. Leffoja oli mielestäni jopa paremmin tarjolla kuin Finnairilla ja ruoan taso oli ihan normi. Aamupalaa en saanut kuitenkaan alas, mutta se vain johtui viimeisenä päivänä tulleesta matkajännityksestä. 

Tällä hetkellä makoilen futonilla tuulettimen alla ja otan lungisti. Luvassa on luultavasti kevyet päiväunet ja myöhemmin lähistön esittelyä kaverille. Toivottavasti saadaan unirytmi nopeasti kohdilleen niin jaksetaan painaa ympäri Kansaita seuraavat kaksi viikkoa.
（＾∇＾）

"The Best Is Yet To Come"

Alle viikko lähtöön. Mihin tää aika oikein menee? Vielähän oli tammikuu ja ajattelin, että aikaa on vielä paljon ennen lähtöä.

Elokuun alku on mennyt melko rauhallisissa tunnelmissa tavaroita pakkaillen. Asunto alkaa pikkuhiljaa tyhjentymään laatikoihin, vaikka V ei olekaan vielä löytänyt itselleen asuntoa. Laukut on jo nostettu esille, mutta en ole vielä niihin pakannut mitään. Ehkä sitä jotenkin haluaa ajatella, ettei lähtöön oikeasti ole niin kauaa aikaa että niitä kannattaisi vielä pakkailla. Olen muutenkin sen tyylinen ihminen, että pakkaan kaiken viime hetkellä. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin koepakata laukun nähdäkseni saanko kaiken tarpeellisen ahdettua mukaan. Lentolippuihini kuuluu kaksi matkalaukkua ruumaan, mutta tarkoitukseni oli pärjätä yhdellä laukulla menomatkalla.

Pari viikkoa sitten vietin mukavaa aikaa veljeni luona ja nyt viikonloppuna veljentytöt kävivät yökyläilemässä meikäläisen luona. Tuli katsottua paljon lastenleffoja ja pelailtua pleikalla pitkin päivää. Tunsin olevani jo aika vanha kun makoilin sohvalla katsomassa pelin etenemistä ja yhtäkkiä havahduinkin siihen kun veljentyttö kyseli nukunko mä... En tietenkään nukkunut! :D

Tämän viikon teemana onkin sukuloiminen, sillä tarkoitukseni on käydä moikkaamassa kaikkia läheisimpiä sukulaisia ennen lähtöä. Minkäänlaisia jäähyväisbileitä kavereiden kanssa ei ole tiedossa, sillä kaikki kaverini ovat niin hajallaan ympäri Suomea, että sellainen olisi käytännössä melko mahdotonta. Olen kuitenkin nähnyt muutamia kavereita lähiaikoina ja vielä olisi tarkoitus käydä yhden kaverin kanssa jonkinlaisella jäähyväisillallisella Raumalla.

Lähtö hulinaa

Heinäkuu vierähti niin vauhdilla, etten ehtinyt päivitellä edes blogia. Tarkoitus oli kyllä kirjoittaa aiemmin, mutta itsepäinen päätökseni olla kirjoittamatta ennen kuin saan enemmän tietoa kämpästäni Japanissa johti siihen, että sainkin odottaa postauksen kirjoittamista kauemmin kuin osasin odottaa.

Mitä heinäkuussa siis tapahtui?

Heinäkuun puolessa välissä sain ilmoituksen Certificate of Eligibilityn saapumisesta Osaka Gakuin yliopistolle. He postittivat sen Suomeen ja muutamassa päivässä käsissäni olikin lappu, minkä saamisesta olin unelmoinut jo muutaman vuoden. Lapun mukana tuli myös pientä käytännön informaatiota koskien koulun alkamista sekä muita käytännön asioita ennen saapumista Japaniin.

Kurssilista päivitettiin myös koulun sivuille ja näillä näkymin näyttää siltä, että otan kolme kurssia kielen opiskelun lisäksi. Kurssit joita olen valitsemassa liittyvät talouteen, yrittäjyyteen ja bisneskulttuuriin. Päivät eivät näyttäisi olevan mahdottoman pitkiä ja koulukin alkaa joka päivä 9:00 eli ei tarvitse ihan aamuaikasella taivaltaa koulun tielle.