Täällä sitä taas ollaan nousevan auringon maassa. Eihän tätä voi oikein todeksi ees uskoa!
Tosiaan maanantaina suunnattiin siipan kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle Glo-hotelliin ja ennen sisäänkirjautumista käytiin Sellossa vaihtamassa vähän rahaa meikäläiselle. Hotelli oli tosi siisti ja henkilökunta asiallista, vaikka huone olisikin saanut olla ehkä hitusen isompi. Ilmastointi reistaili niin pahasti että piti keskellä yötä soittaa respaan et saisiko ees jonkinlaista tuulen virettä huoneeseen. Moottoroitu sänky oli jees!
HDMI piuhaa ei saatu myöskään toimimaan smart telkkarissa, joten Netflixiä jouduttiin katsomaan suoraan läppäriltä.
Vähän oli ehkä turhan kallis hotelli kun ottaa huomioon kaiken, mutta olihan se helppo aamulla herätä ja tallustella lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen nurkan taa. Hyvästit piti jättää Villelle, mikä oli tietysti haikeaa. Itkua sain pidätellä ja kunnolla.
Lentoni meni tosiaan Frankfurtin kautta ja peffani oli jo ihan puutunut kahden tunnin lennosta ja viiden tunnin odottelusta. Vajaan 11 tunnin lento Osakaan olikin sitten jo täyttä tuskaa. Kun lentoa oli jäljellä nelisen tuntia olin varma etten selviä loppuunasti järjissäni. Jostakin syystä noi kaukolennot ei oo vaan mun juttu.
Lufthansa oli muuten kyllä ihan hyvä, eikä valittamisen varaa juurikaan ole. Leffoja oli mielestäni jopa paremmin tarjolla kuin Finnairilla ja ruoan taso oli ihan normi. Aamupalaa en saanut kuitenkaan alas, mutta se vain johtui viimeisenä päivänä tulleesta matkajännityksestä.
Tällä hetkellä makoilen futonilla tuulettimen alla ja otan lungisti. Luvassa on luultavasti kevyet päiväunet ja myöhemmin lähistön esittelyä kaverille. Toivottavasti saadaan unirytmi nopeasti kohdilleen niin jaksetaan painaa ympäri Kansaita seuraavat kaksi viikkoa.
（＾∇＾）
（＾∇＾）
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti