sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Prefektuurit: Akita 秋田

Hei vaan kaikille! 

Sitä saa olla taas olla omalla tavallaan onnellinen, että asuu Suomessa. Vaikka täälläkin on omat huonot puolensa niin vältymme ainakin suurimmilta luonnonkatastrofeilta toisin kuin sieluntoverimme Japanissa. Siellä on nyt tulivuori purkautunut ja viimeisten uutisten mukaan kuolleita löydetty kolmisen kymmentä. Toivotaan ettei luku tuosta suuremmaksi nouse.

Huonoista uutisista huolimatta päätin postata uuden prefektuuri postauksen suunnitelmieni mukaan tänään. Katsellessani kuvia Akitasta minulle tuli sellainen 行きたい~(ikitai, haluan mennä) fiilis. Yyh, ehkä sitten joskus ♥ 

Ja btw, kaverini J on nyt Japanissa intensiivikurssilla ja hän soitti minulle eilen Skypen välityksellä. Kiitos vaan kovasti kauheesta Japanin matkakuumeesta... Damn it.

Akita


Akita prefektuurin lippu. Otettu käyttöön 1959 ja kuva esittää tyyliteltyä katakana a-merkkiä. (ア)

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Trac9n

Nyt vihmoista viimein sitä päivitystä itse Traconista!

Paljon minulla ei tosin ole kerrottavaa, sillä paikan päällä en loppujen lopuksi viihtynyt kauaa. Syitä on lähinnä kaksi, joista ensimmäinen on se, ettei paikalla ollut yhtäkään kaveriani :( Toiseksi, alueella ei toiminut kännykät sitten laisinkaan, joten häivyin melko nopeasti maisemista.

Mutta mitäs mitäs. Mitä tapahtui ennen katoamistani?

Ensinnäkin yövyin kaverini luona Nokialla. Kyseisen kaverin suunnitelmat menivät lievästi uusiksi kun päätin paljastaa vain muutamaa päivää ennen kohokohtaa, ettei Traconiin myydä tänä vuonna lippuja ovelta. Jostain syystä minulla oli mennyt ihan ohi, että hän oli ottanut varta vasten töistä vapaata tullakseen mukaani Traconiin. :D No hän sitten tyytyi viemään minut rautatieasemalle ja myöhemmin sitten Traconin jälkeen vietettiin laatuaikaa syöden, elokuvissa ja valokuvia napsien. Sunnuntaina tehtiin sitten vielä visiitti Vapriikkiin, joten kaiken kaikkiian viikonloppu oli onnistunut vastoinkäymisistä huolimatta.

Rautatieasemalla tosiaan sitten törmäsin uutee tuttavuuteen Elinaan, jonka kanssa sitten samaa matkaa suuntasin Traconiin. Elinalle terkkuja ja kiitokset kivasta muistosta:


torstai 18. syyskuuta 2014

♪♫ Final Symphony ♫♪

Viime perjantaina 12.9 oli Tampere-talossa Final Symphony- konsertti. Minä, V ja V:n kaveri L lähtivät mukaan tsekkaamaan millaisesta konsetista oli oikein kyse.

Itse en oikein etukäteen edes ottanut selvää millaisesta konsertista oli kyse; minulle riitti tieto siitä, että kyseessä on pelimusiikkikonsertti, missä soitetaan musiikki kolmesta Final Fantasy pelistä: VI, VII ja X- peleistä.

Kuva Final Symphonyn virallisilta sivuilta: Final Symphony
Meinasimme myöhästyä koko konsertista, sillä lähdimme todella myöhään liikkeelle. Kaiken lisäksi minun piti ehdottomasti päästä vessaan ennen konsertin alkua, ja eikös se alakerran vessa ollut sitten ääriään myöten täynnä... Ei kun jonon perään ja rukoilemaan, että jono liikkuu reippaasti eteenpäin.

Molemmat äänimerkit ehtivät jo kajahtaa ilmoille, ennen kuin pääsin pihalle. Siinäkin sitten ehdittiin jo ihan hyvin mokata kun seikkailtiin ja etittiin omia paikkojamme salista. Onneksi ystävälliset työntekijät avustivat meidät oikeille paikoille. Eikä siinä sitten kauaa ehditty istuskellakaan kun konsertti jo alkoikin.

Ensimmäiseksi kuultiin musiikkia VI-pelistä, ja niitä en kovin hyvin tunnistanut. En ollut kiireessä huomannut ottaa edes infolappua, joten ennen väliaikaa en tiennyt kunnolla mistä on oikein edes kyse. Sen tosiaan tajusin, että musat oli VI:sestä, joskus sitäkin kun on tullut hakattua. Jossakin vaiheessa lavalle tupsahti pianisti (joka todella näytti pianistilta) ja alkoi pimputella ilmoille X:n musiikkia. Tykkäsin kovasti tästä osuudesta ensinnäkin siksi, että pidän pianomusiikista ja toiseksi siksi, että kymppi on FF-peleistä ehdottomasti lähinnä minun sydäntäni.

Väliaikana olikin sitten hyvä keskustella millainen konsertti oli siihen mennessä ollut. Pojat olivat vähän pettyneitä, ja itselläkin oli vähän sellanen no jaa fiilis. Pianokonserto oli ihan hyvä, mutta olin toivonut ettei "biisejä" olisi hirveästi muokkailtu, mitä kuitenkin oli tehty aika rankallakin kädellä. Jotkut X:n musiikeista oli hädin tuskin tunnistettavissa :/ Pojat valittivat myös, että musiikki saisi kuulua vielä kovempaa, mihin minä en kyllä yhtynyt. Pojilla on korvat vaan tuhoutuneet treenikämpällä!

Väliajalla sain vihdoin käsiini ohjelmalappusen mistä selvisi, että seuraavaksi luvassa oli musiikki VII:stä. L oli tätä odottanut kuin kuuta nousevaa, mutta nyt odotus tuntui olevan pelon sekaista kauhua. Eikä suotta. Olin vähän pettynyt loppuajan toteutukseen, vaikka tuttuja melodioita ilmalle piestiinkin. L oli konsertin jälkeen syvästi pettynyt sitä, ettei tullut sitä yhtä ja nimenomaista Sephirot biisiä minkä hän olisi halunnut kuulla. Minulla ei sinänsä ollut mitään odotuksia, sillä en ole koskaan itse kyseistä peliä pelannut, mutta sitäkin enemmän olen katsellut kun sitä pelataan. Tunnistin siis pari kipaletta ja ne oli ihan jees. Jonkinlainen kliimaksi tuosta konsertista vain jäi puuttumaan, ja sitä pohdittiin kolmeen pekkaan autossa paluumatkalla. Välisoitot olivat välillä kuin kissanristiäisistä ja kädet olivat jälkikäteen kipeenä taputtamisesta.

Kaiken kaikkiaan keskiverto kokemus. Ne jotka jäivät lippuja: ei kannata murehtia, ette jääneet paljosta paitsi. Suhteessa lippujen hintaan en sanoisi konsertin olleen pettymys, mutta se joku jäi vaan puuttumaan. Oliko se sitten se kaivattu Sephirot-biisi vai jokin muu, mene ja tiedä.

♫♪ Johanna ♪♫

maanantai 15. syyskuuta 2014

Tukholma ja kandiseminaari

Heippa vaan kaikille taas pitkän ajan jälkeen!

Näin Traconin jälkeen on hyvä päivitellä mitä on oikein tapahtunut vähän pidemmälläkin aika välillä. Kuten arvata saattaa, kiireitä on edelleen (aina) pitänyt, mutta tylsän kesän jälkeen totesin, että loppujen lopuksi kiire taitaa olla se mikä pitää mut elossa. Valitettavasti joudun pätkimään tapahtumia useampaan/pariin postaukseen, sillä muuten yhtä postausta saisi lukea vuorokauden.

Tässä välissä on hyvä tiedottaa valmistumisestani, sillä olen jo hieman toipunut reissustani. Tein siis päivämatkan Tukholmaan yhdessä V:n kanssa 2.9. Matkaan lähdimme Silja Linellä ja saavuimme Tukholmaan aikaisin tiistai aamuna. Kävimme tsekkaamassa Gamla Stanin ennen kuin jatkoimme matkaa yhdessä opettajan ja yhden toisen oppilaan kanssa Tukholman yliopistolle. Siellä oli sitten luvassa heti aamu kymmeneltä kandiseminaarini.

En jännittänyt matkaa enkä seminaaria millään tavalla etukäteen, mutta kun seminaari lopulta alkoi, tajusin että minun olisi pitänyt olla löysät housuissa jo puoli vuotta etukäteen! :D Ei sitä tilannetta pysty kunnolla sanoin kuvailemaan. Uskokaa pois, olen yrittänyt. Parhain esimerkki minkä olen keksinyt on poliisikuulustelu. Murhasta, johon olet syyllinen.

Järkyttävä hiillostus 1,5 tunnin ajan, jonka aikana kaikki kunnia ja ylpeys huuhtoutui vanhojen lattialankkujen välistä Ruotsin maaperään. Sinne taisivat jäädäkin, mene ja tiedä. Toipuminen seminaarista on ollut hidasta mutta varmaa. Haluaisin lähettää terveiset rakkaalle opettajalleni, joka väitti ettei seminaaria tarvitse jännittää: Haista kukkanen!

Rafflesia-suvun kukka, millä on titteli maailman haisevin kukka. ( Ma_suska)