☆ Muumimaailman taikatalvi ☆

Projektin vaikein osuus on nyt ohi, sillä japanilaiset viettivät viime viikon Raumalla ja siirtyivät sunnuntaina Helsinkiin. Viikko oli kaikin puolin uuvuttava, mutta erittäin antoisa.

Sain veljeltäni ison 8 hengen auton lainaan 21.2 lauantaiksi ja niinpä suuntasin yhdessä V:n ja J:n kanssa (J oli meillä koko viikonlopun, oli ihana nähdä pitkästä aikaa ♥) Turkuun poimimaan vieraamme Turun bussiasemalta, minne heidän bussinsa oli määrä saapua ennen kuutta. Heidät ohjasi Helsinki-Vantaalta bussiin yhteistyökumppanimme HAAGA-HELIAn oppilaat ja kaikenlaisista sählingeistä huolimatta vieraamme saapuivat jopa etuajassa Turkuun.

Matka Raumalle taittui joutuisasti; V piti seuraa ryhmän opettajalle edessä ja me puolestaan J:n kanssa vietimme aikaa oppilaiden kanssa takana. Yksi ryhmän oppilaista on selkeästi muita paremmalla tasolla englannissa ja hän hoitikin puhumisen pitkälti. Kävi ilmi, että hän on asunut jonkin aikaa Singaporessa isänsä töiden takia ja siellä hän oli ymmärtänyt englannin kielen tärkeyden. Raukat olivat aika uuvuksissa pitkästä lentomatkasta ja pari heistä taisi hetkeksi torkahtaakin autoon.

Perillä Raumalla meitä odottivat jo oppilaiden isäntäperheet innoissaan ja lyhyiden esittelyiden jälkeen päästimme kaikki lepäämään rankan päivän jäljiltä. Itse olin aivan poikki vaikka en ollut edes tehnyt mitään erikoista.

Seuraavana päivänä meitä odottikin aikamoinen näky kun heräsimme; yön aikana oli satanut tajuttomasti lunta ja tupruttihan sitä vieläkin alas. Täällä Raumalla asuessani olen todennut että teiden huoltaminen ei toimi ihan niin kuin pitäisi, joten varasimme paljon ylimärräistä aikaa että pääsemme koululle. Ja hyvä niin. Auton putsaaminen vei aikaa, rahan nostaminen vei aikaa, ja ylipäätänsä auraamattomilla teillä ajaminen vei aikaa. Saavuimme juuri parahiksi koululle missä bussi jo odottikin. Pieniä kommelluksia huolimatta ja hieman aikataulusta myöhässä pääsimme kuitenkin matkaan.

Olin positiivisesti yllättynyt kuinka monta meitä loppujen lopuksi oli reissussa. Kävely bussilta itse Muumimaailman kesti melkoisen kauan kun japanilaisten piti saada kuvia joka puolelta ja muutenkin heidän tahtinsa on melko rauhallinen. Itse Muumimaailmassa kuvia tietysti räpsittiin tajuttomasti :D Ensimmäisinä hahmoina vastaan tuli Aliisa ja Mymmeli, heti niiden perään Pikku Myy. 

Tuli tutkittua muumitalo ja nähtiinpä sitten muumejakin kun tultiin sieltä ulos. Myöhemmin paisteltiin vähän makkaraa nuotiolla ja lopuksi tietysti shoppailtiin (kalliissa) tuliaiskaupassa. Jokainen löysi jotain kivaa muistoksi, mikä tietysti oli hyvä juttu. Nappasin itsekin mukaan jotain Muumimamman kahvia mikä oli tarjouksella, vaikka itse en kahvia juokkaan.

Muumimaailmasta selviydyttyämme suuntasimme Raision Myllyyn, missä kaikilla oli puolitoista tuntia aikaa käydä syömässä ja shoppailemassa, ja minä sitten yritin pysyä japanilaisten perässä (siinä aina onnistumatta). Risa kulki koko ajan meidän kanssa samaan tahtiin ja pysähdeltiin ihmettelemään ja katselemaan hänen tahtiinsa vaikka muut huitelivat jo jossakin muualla. Eniten kiinnostusta herätti luontaistuotekaupan runsas ja erikoinen teevalikoima sekä orgaaniset suklaat.

Kaksi Rauman kansalaisopiston oppilaistani kävi myös testaamassa sushitarjonnan paikallisessa ravintolassa ja vaikka epäilykset olivat korkealla niin sushi oli kuulemma ihan hyvää. Ostivat he myös ramunet ja pullot otettiin myös tietysti talteen. Opin itsekin jotain uutta ramune pulloista: sisällä olevan lasipallon voi ottaa pois ja jotkut kuulemma keräilevät niitä Japanissa. :)

Risakin osti, tosin Prisman puolelta, teetä mukaan ja olimmekin viimeiset bussissa koska jonot olivat tajuttoman pitkät kassalla. Saatiin kuitenkin ostokset tehtyä ja jatkettua matkaa takaisin Raumalle. Risa kyseli kovasti mitä suomalaista ruokaa hänen kannattaisi viedä siskolleen ja mehän tietysti suositeltiin karjalanpiirakoita, ne kun on niin helppo ja kätevä kuljettaa ja myöhemmin syödä.

Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut ja pysyimme hyvin aikataulussa. Olin melko hermostunut miten päivä tulee menemään niinkin isolla porukalla, mutta kaikki sujui todella mutkattomasti. Mielestäni oli myös tosi kivaa, että suomalaiset japanin kielen opiskelijat pääsivät tutustumaan japanilaisiin ja vähän kokeilemaan taitojaan. Siitä se lähtee! Japanilaiset tuntuivat tykkäävän, vaikka paluumatkalla oli huomattavissa pientä väsymystä. Puolet väsymyksestä johtui taatusti myös jetlagistä, mistä he taatusti kärsivät.

Seuraavana päivänä olikin luvassa ensimmäinen koulupäivä, mistä kirjoittelen myöhemmin.