Hellurei ja hellät tunteet!
En tunnustaudu japanilaisten draamojen ylimmäksi ystäväksi, enkä oikeastaan minkään muunkaan maalaisen mutta kai niitäkin pitää välillä katsoa. Tosin tätäkään en olisi katsonut ellei eräs henkilö olisi suositellut.
Olen kyllä kuullut tästä mangasta/animesta aikaisemminkin mutta eipä ole tullut luettua saatika katsottua joten oli oikeastaan ihan hauska lähteä katsomaan tätä sarjaa puhtaalta pöydältä. Tämä on nyt kolmas japanilainen draama minkä olen katsonut joten minulla ei ole oikein mitään mihin verrata tätä. Kaiken lisäksi sarja rikkaista oppilaista ja stipendin saaneesta köyhästä tuntui aika kuluneelta aiheelta.
Karsastan draamoja jotka on tehty animesta. En oikein tiedä miksi. Ehkä ne elementit mitä animessa on, yhdistettynä oikeisiin ihmisiin saa tälläisen hylkimisreaktion esiin. Toisin sanoen, minulla oli aika kovat ennakkoluulot tätä draamaa kohtaan.
Ensimmäisen jakson pyöriessä pelkäsin jo pahinta. Erikoisefektejä oli melko paljon, vaikkakin ne oli kyllä melko hyvin tehty. Peruukkeja vilisi silmissä ja hahmot olivat lievästi sanottuna outoja. Korjaan. Tamaki oli outo! En pitänyt yhtään hänen hiuksistaan ja en voinut ajattelematta miksi ihmeessä tuon näköinen oli muka Host Clubin prinssi. Kyoya nousi heti suosikkihahmokseni ja sen perässä kaksoset Hikaru ja Kaoru. Kyoyassa vetoaa tuo juonittelija puoli ja kaksoset vaan ovat niin hauskoja! :)
Päätin kuitenkin jatkaa katsomista ensimmäisen jakson jälkeenkin ja olen iloinen että tein niin. Suureksi ilokseni huomasin erikoisefektejen määrän laskevan huomattavasti ja tarinakin lähti rullaamaan melko hyvin. Olihan lopputulos ennalta-arvattavissa mutta kyseessä oli oikeasti ihan viihdyttävä sarja! Miinuksena tosin täytyy sanoa jokaisen jaksoon kuuluneet elämänviisaudet sekä jotkut yli-siirappiset kohtaukset joita en voi kestää niin animessa, draamassa kuin tosielämässäkään. Toisaalta tätä tuskaa helpotti Kyoyan (sekä muiden) yläosaton kroppa jota olisin voinut tuijotella useamminkin. Ei siis ollenkaan fan servicee, ehei!
Paremmin ainakin japanilaiset vetää näitä live-action sarjoja kuin jenkit näitä "cooleja" Dragonball ja Tekken leffoja. Japanilainen meininki näkyikin välillä aika selkeästi. Haruhin pitäisi antaa poikien suojella häntä ja Kyoyan pysyä Tamakin ystävänä, jotta heillä olisi tulevaisuudessakin bisneksissä hyvät välit.
Sarjan katottuani päätin sitten katsella vähän minkä näköisiä hahmot ovat olleet animessa, mangaa katselinkin jo hieman sarjaa katsellessani ja olinkin positiivisesti yllättynyt näyttelijävalinnoista, ulkonäön perusteella siis. Ei siinä siis mitään, kyllä kaikki mielestäni näyttelivätkin hyvin, ei ollut sellaista täysin tönkköä meininkiä mitä välillä olen sivusilmällä nähnyt...
Mutta tosiaan, tämä tuli nyt katsottua ja kyllähän tuo animekin nyt ilmeisesti pitää katsoa että saa vielä enemmän tästä irti ^^ Lopuksi vielä lisää kuvia.
En tunnustaudu japanilaisten draamojen ylimmäksi ystäväksi, enkä oikeastaan minkään muunkaan maalaisen mutta kai niitäkin pitää välillä katsoa. Tosin tätäkään en olisi katsonut ellei eräs henkilö olisi suositellut.
Olen kyllä kuullut tästä mangasta/animesta aikaisemminkin mutta eipä ole tullut luettua saatika katsottua joten oli oikeastaan ihan hauska lähteä katsomaan tätä sarjaa puhtaalta pöydältä. Tämä on nyt kolmas japanilainen draama minkä olen katsonut joten minulla ei ole oikein mitään mihin verrata tätä. Kaiken lisäksi sarja rikkaista oppilaista ja stipendin saaneesta köyhästä tuntui aika kuluneelta aiheelta.
Karsastan draamoja jotka on tehty animesta. En oikein tiedä miksi. Ehkä ne elementit mitä animessa on, yhdistettynä oikeisiin ihmisiin saa tälläisen hylkimisreaktion esiin. Toisin sanoen, minulla oli aika kovat ennakkoluulot tätä draamaa kohtaan.
Ensimmäisen jakson pyöriessä pelkäsin jo pahinta. Erikoisefektejä oli melko paljon, vaikkakin ne oli kyllä melko hyvin tehty. Peruukkeja vilisi silmissä ja hahmot olivat lievästi sanottuna outoja. Korjaan. Tamaki oli outo! En pitänyt yhtään hänen hiuksistaan ja en voinut ajattelematta miksi ihmeessä tuon näköinen oli muka Host Clubin prinssi. Kyoya nousi heti suosikkihahmokseni ja sen perässä kaksoset Hikaru ja Kaoru. Kyoyassa vetoaa tuo juonittelija puoli ja kaksoset vaan ovat niin hauskoja! :)
 |
| Haruhi ennen muodonmuutosta med erikoisefekti. |
 |
| Erikoisefektiä efektin perään. |
Päätin kuitenkin jatkaa katsomista ensimmäisen jakson jälkeenkin ja olen iloinen että tein niin. Suureksi ilokseni huomasin erikoisefektejen määrän laskevan huomattavasti ja tarinakin lähti rullaamaan melko hyvin. Olihan lopputulos ennalta-arvattavissa mutta kyseessä oli oikeasti ihan viihdyttävä sarja! Miinuksena tosin täytyy sanoa jokaisen jaksoon kuuluneet elämänviisaudet sekä jotkut yli-siirappiset kohtaukset joita en voi kestää niin animessa, draamassa kuin tosielämässäkään. Toisaalta tätä tuskaa helpotti Kyoyan (sekä muiden) yläosaton kroppa jota olisin voinut tuijotella useamminkin. Ei siis ollenkaan fan servicee, ehei!
Paremmin ainakin japanilaiset vetää näitä live-action sarjoja kuin jenkit näitä "cooleja" Dragonball ja Tekken leffoja. Japanilainen meininki näkyikin välillä aika selkeästi. Haruhin pitäisi antaa poikien suojella häntä ja Kyoyan pysyä Tamakin ystävänä, jotta heillä olisi tulevaisuudessakin bisneksissä hyvät välit.
Sarjan katottuani päätin sitten katsella vähän minkä näköisiä hahmot ovat olleet animessa, mangaa katselinkin jo hieman sarjaa katsellessani ja olinkin positiivisesti yllättynyt näyttelijävalinnoista, ulkonäön perusteella siis. Ei siinä siis mitään, kyllä kaikki mielestäni näyttelivätkin hyvin, ei ollut sellaista täysin tönkköä meininkiä mitä välillä olen sivusilmällä nähnyt...
Mutta tosiaan, tämä tuli nyt katsottua ja kyllähän tuo animekin nyt ilmeisesti pitää katsoa että saa vielä enemmän tästä irti ^^ Lopuksi vielä lisää kuvia.
 |
| Kyoya <3 |
 |
| Kaoru ja Hikaru (ainakin hiustenperusteella näin päin) |
 |
| "Honey" |
 |
| "Mori" |
 |
| Tamaki |
 |
| Haruhi ja Nekozawa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti