30.9 taitaa olla jatkossa mun onnenpäivä. Ensinnäkin tilaamani Supernatural-paita saapui parahisti tuolloin ja pakkohan sitä oli testata heti... Aivan ihana ostos, vaikka itse sanonkin! Mutta se ei pelkästään nostanut tuota päivää onnenpäivieni listalle vaan se mitä kuulin yhdeltä opettajalta koulussa.
Itseasiassa tiistai oli toooosi kiireinen koulussa. Meillä on meneillään nyt kansainvälinen projekti yhteistyössä saksalaisen ja amerikkalaisen koulun kanssa, ja osa saksalaisista tuli Suomeen projektin kick.off tapaamiseen. Sitä siinä sitten työstimme kun tämä mainitsemani opettaja kurkkasi luokkaan sisään ja näytti minulle peukkua.
Ja en voinut uskoa sitä todeksi.
Muotoilin huulillani: "Oikeesti?" ja sain vastaukseksi nyökyttelyä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan minua. "Entä ehdot?" Opettaja vakuutti, että ne on samat kuin viime vuonna.
Mistä ihmeestä on siis oikein kyse?
Noh, kirjoitinkin tänne aikaisemmin keväällä kuinka Japanista palattuani täällä oli japanilaisia vieraita koululla. He tulivat kahdeksi viikoksi intensiivikurssille tänne ja hommaa veti yksi oppilas, joka sai kyseisestä hommasta opintopisteitä.
Minut valittiin siis vetämään samaa projektia tänä vuonna :) Siitä oli puhetta jo keväällä sekä japanilaisten opettajan, että meidän opettajan kanssa ja nyt se siis todella on päätetty, että pääsen siihen hommaan. Tarkkaan en vielä tiedä mitä toimenkuvaan kuuluu, mutta periaatteessa kaikki mahdolliset järjestelyt ja ohjelmat intensiivikurssin aikana. Woah!
Intensiivikurssin järjestäminen on toki coolia, mutta vielä mahtavampaa ja antoisampaa työstä tekee niiden muutamien opintopisteiden lisäksi palkinto, minkä saan tekemästäni työstä. Ei, se ei ole rahaa eikä ylimääräisiä pojoja, eikä mitään muutakaan vastaavaa. Ehei, se on jotain paljon, paljon parempaa.