Koulua sekä iloisia asioita höystettynä sydämentykytyksillä.

Kiirettä on pitänyt niin koulun kuin työnkin puolesta, enkä sen vuoksi ole ehtinyt hetkeen päivittää blogia. Tänään kuitenkin minulla on pitkästä aikaa aikaa, joten istahdin alas, siemaisin hieman Pepsi Maxia, ja päätin pistää blogin ajan tasalle. Mitään kovin erikoista ei ole kylläkään tapahtunut, mutta ei anneta sen häiritä.

Koulussa olemme kääntäneet tekstejä mm. Yoshimoto Banana:lta, sekä Ogawa Yoko:lta; unohtamatta varsin vaikea selkoisia uutisartikkeleita ryöstöistä, kanjiuudistuksista sekä Futenma - ongelmista. Sen lisäksi käymme läpi joka viikko kasan kanjeja, jotka meidän oletetaan osaavan kevääseen mennessä. Kerrotaan nyt tähän väliin, että luokkamme koko on pienentynyt hälyttävästi vuoden aikana; syksyllä luokallani oli n. 14 henkilöä, joista tällä hetkellä säännöllisesti käy koulussa minun lisäkseni 4 oppilasta. Silloin tällöin paikalla olevia löytyy kaksi kappaletta. Tämä varoituksen sanaksi niille, jotka aikovat hakea opiskelemaan samaan kouluun tänä vuonna. Tarkoitukseni ei ole missään tapauksessa peloitella, mutta haluan vain muistuttaa, että täällä täytyy tehdä töitä jotta pärjää.

Parempaa tietoa voi koulusta käydä katsomassa täältä, mutta kirjoitan lyhyesti pienen esittelyn niille, jotka ovat kiinnostuneita tänne hakemaan.

Kyseessä on siis Vaasassa sijaitseva, Fria Kristliga Folkhögskolan:in tiloissa toimiva Tukholman yliopiston etäyksikkö. Koulua on yleensä kaksi kertaa viikossa ja ensimmäisenä vuonna tunnit käsittävät japanin peruskieliopin, sekä kirjoitusmerkkejä. Lisäksi on puhetunteja, sekä valinnaisia kursseja erilaisista aiheista kuten yhteiskunnasta, historiasta ja näyttämötaiteista. Näistä valinnaisista kursseista tulee suorittaa vähintään neljä, jotta voi siirtyä kolmannella vuodella kandidaattikurssille. Kandidaattikurssille päästäkseen tulee olla myös suoritettuna kaikki kokeet, mikä ei olekaan sitten niin helppo juttu.

Tunnit ovat lähes kokonaan suomeksi, mutta ensimmäisenä vuonna on joitakin ruotsinkielisiä luentoja. Kaikki kokeet ovat ruotsiksi, sillä kokeet tarkistetaan Tukholmassa. Kokeessa saa kuitenkin olla mukana sanakirja. Vastaukset voi kirjoittaa joko ruotsiksi tai englanniksi, joten jompi kumpi kieli tulee olla hallussa. Tavalliset kokeet saattavat vielä mennä pelkän sanakirjan avulla hyvin, mutta historian kokeen kirjoitelmaa tehdessä ei pelkästä sanakirjasta ole hyötyä. Itse en osaa ruotsia melkein ollenkaan ja olen pärjännyt hyvin tekemällä kaikki kokeet ym. kirjoitelmat englanniksi. Toki joskus koetaan luksusta, kun opettajamme tarkistaa henkilökohtaisesti työmme, ja silloin suomen kielen käyttö on sallittua.

Kuten jo aikaisemmin sanoin, töitä riittää ja paljon. Älkää ihmeessä antako koulupäivien määrän hämätä. Suurin työ tehdään kotona, ja ellei motivaatiota ole tarpeeksi, niin ei synny myöskään tulosta.
Mutta tämä tästä koulusta tällä kertaa. Itse olen ainakin täällä tykännyt olla ja toivon todella että syksyllä aloittaa taas monta uutta tulevaa japanologia! ^_^

Kirjekaverin lähettämä lastenkirja.

Sain tänään jälleen kirjeen japanilaiselta kirjekaveriltani Teruyo:lta. Mukana tuli aivan ihastuttavia kuvia ume-puista kukkaloistossa! Sain myös yllä olevan kuvan lastenkirjan muutama viikko sitten samaiselta kirjekaverilta. Ikää nuorella kirjekaverillani on vasta 13 vuotta mutta hän on todella mukava ja meillä on monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita. 13- vuotiaaksi japanilaistytöksi hän osaa myös mielestäni todella hyvin englantia! :D Toki kirjoitamme myös japaniksi, mutta kun oma kielitaito ei vain ole vielä sitä tasoa, että voisi kirjoittaa kaiken japaniksi.

Kirja on kirjoitettu kokonaan hiraganoilla.

Ystäväni kävi myös matkalla Taiwanissa ja Etelä-Koreassa (hänen blogia voit lukea täällä), ja sain vallan ihastuttavat pikkutuliaiset. Jaejoong- kännykkäkorun ja nätissä rasiassa olleen kynän ja kirjanmerkin. Kännykkäkorulla on kyllä niin paljon kokoa etten edes yrittänyt laittaa sitä kännykkääni.

Jaejoong <3

 Kirjanmerkki on jo löytänyt paikkansa Harry Potterin välistä.

Iloisten asioiden lisäksi olin saada sydänkohtauksen viime viikolla kun sain sähköpostia koskien lentolippujani Tokioon. Matkatoimisto ilmoitti ystävällisesti, että lentoni on peruttu, ja vaihtoehtoisia lentoja voi kysellä suoraan lentoyhtiöltä. Perässä oli pelottavan näköinen venäläinen puhelinnumero.
Onneksi asia kuitenkin selvisi kun menin lentoyhtiön sivuille ja lähetin heille sähköpostia. Kävi ilmi, ettei mitään lentoa ollut peruttu, vaan paluulennon aikataulua on muutettu viidellä minuutilla. Kaikki on heidän mukaansa kunnossa eikä ole tarvetta tulostella edes uusia lappuja vaan vanhoilla mennään.

Että kiitos vaan matkatoimistolle ylimääräisistä sydämentykytyksistä. Nyt mielessä vain kummittelee mitä kaikkea voikaan vielä tapahtua viidessä kuukaudessa...