Lisäinfoa odotellessa

Sää ei ole hirveästi suosinut meitä suomalaisia ja välillä tsekatessani Osakan lämpötiloja toivon, että voisin jo lähteä sinne.

Koko ajan se päivä on silti lähempänä. Yksi asia mikä sai minut tajuamaan, ettei lähtöön loppujen lopuksi ole enää kovinkaan kauaa oli Mian ja kumppaneiden saapuminen Suomeen. En ole heitä vielä tavannut, mutta odotan sitä innolla. He palaavat takaisin Japaniin vain noin viikkoa ennen kuin itse lähden kohti Osakaa, joten kun he saapuivat Suomeen ajattelin mielessäni: "Apua, sitten kun he lähtevät takaisin, minulla on enää viikko jäljellä armonaikaa!".

Nyt viikkoni menevät lähinnä vain töissä ja siinä, että yritän kontrolloida shoppailuhimojani. Miten säästäminen voikin olla näin hankalaa? Apurahahakemuksesta tuli aiemmin tässä kuussa viestiä ja se on nyt täytetty ja lähetetty eteenpäin. Olen myös onnistunut laittamaan viestiä jo englanninkielisestä vakuutustodistuksesta ja todistuksesta kelan tuista. Jäljellä olevaa tehtävää on nyt lähinnä viisumin anominen, matkustusilmoituksen tekeminen sekä asunnon luovuttaminen eli asioita, jotka pystyn hoitamaan vasta paljon myöhemmin.

OGU:lta tuli jo virallinen hyväksymiskirje missä kerrottiin, että lisätietoa kämpistä on tulossa myöhemmin. Odottelen jo innolla infoa niistä, sillä haluan tietää millaisessa paikassa asun opiskeluideni ajan. Kuulin viime vuoden vaihtarilta, että hänelle oli lähetetty erilaisia vaihtoehtoja, joista hän oli saanut valita mieleisensä. Hän oli kuulemma ottanut halvimman ja siten pienimmän kämpän, mikä oli varusteltu mm. sängyllä ja kokoontaitettavalla pöydällä. Kokoa kämpällä ei kuulemma ollut nimeksikään, mutta se ei tule minulle yllätyksenä; onhan japanilaiset asunnot tunnetusti ahtaita.

Sain myös mielenkiintoisen viestin ANA:lta, jolta ostin lentoliput Japaniin. He ilmoittivat, että paluulentoni München-Helsinki osuus on peruttu, eikä heillä ole vielä tietoa korvaavista lennoista. Ohjeissa käskettiin ottaa heihin yhteyttä, mutta heidän nettisivuillaan ei ole mitään kunnollisia ohjeita minne. Päätin siis antaa asian olla ja selvitellä asiaa jahka pääsen Japaniin, sillä asian hoitaminen on huomattavasti helpompaa paikan päällä. Tosi ärsyttävää, mutta en ole jaksanut asiaa sen enempää stressata vielä, sillä paluulentoihin on joka tapauksessa aikaa vielä yli puoli vuotta. Ja voihan olla että joudun joka tapauksessa muuttamaan vielä paluulennon päivää, kuka tietää.

Varasimme Helsinki-Vantaan GLO-hotellista huoneen lentoani edeltäväksi yöksi, sillä muuten joutuisimme lähtemään keskellä yötä Raumalta kohti Helsinkiä, mikä ei ole kauhean mukava ajatus. Unta tuskin tulee paljoakaan, mutta ainakin saa hiukan levähtää ennen aikaista lentoa. Hotelli on lentoaseman yhteydessä, joten minulla ei ole matka eikä mikään hotellilta turvatarkastukseen.

© Glo Hotels

Alle kaksi kuukautta reissuun. Välillä katselen meidän Masu-kisua ja tuumin mahtaako se muistaa enää minua kun tulen takaisin. Ajatus on raastava. Keskusteluni V:n kanssa kääntyvät usein reissuuni ja siihen kuinka odotan, että hän tulee käymään Osakassa. Meillä on jo paljon suunnitelmia mitä haluamme nähdä ja kokea, enkä malta odottaa että pääsen näyttämään hänelle paikkoja. ♥

Keltainen vai punainen aurinko?

Värit ovat mielestäni kiehtova asia, sillä niihin liittyy niin paljon asioita mitä ei heti tule ajatelleeksi. Tiesittekö, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat herkempiä väreille ja pystyvät näkemään paljon enemmän sävyjä kuin normaali ihminen?

Joskus aikaisemmin olen mielestäni maininnut, kuinka aiemmin Japanissa sinistä ja vihreää ei eroteltu eri väreiksi, vaan niitä pidettiin saman värin eri sävyinä. Vielä nykyäänkin esimerkiksi liikennevalojen vihreää valoa sanotaan siniseksi Japanissa, samoin on sinisiä puiden lehtiä (青葉) ja sinisiä omenoita (青りんご).

Värien eroavaisuuksista eri kulttuureissa on olemassa myös yksi toinen loistava esimerkki, mihin sain eräänlaisen vahvistuksen talvella talvikouluprojektin aikana.

Kuvitellaanpa, että suomalainen lapsi saa tehtäväkseen piirtää auringon paperille. Annamme lapselle kasan värikyniä ja tämä valitsee sieltä automaattisesti keltaisen kynän ja piirtää keltaisen auringon. Nyt annamme saman tehtävän japanilaiselle lapselle, mutta tämä ei piirräkään keltaista aurinkoa vaan punaisen. Sehän on täysin luonnollista; onhan Japanin lippuunkin ikuistettu aurinko selkeästi punainen!

Nisshouki eli aurinkolippu, tuttavallisesti hinomaru.

Helmikuussa saimme japanilaisten kanssa osallistua ala-asteen kuvaamataidon tunnille ja kappas, japanilainen vieraamme piirsi paperille auringon, totta totisesti, punaisella värillä. Myöhemmin suomalaiset lapset auttoivat japanilaista vierastamme viimeistelemään kuvan ja arvatkaa mitä he tekivät? Yrittivät korjata auringon keltaiseksi.

Itseasiassa se minkä väriseksi aurinko ajatellaan vaihtelee paljonkin ympäri maailmaa, mutta sille saattaa olla tieteellinenkin syy.

Oikeastihan aurinko on valkoinen, mutta me näemme auringon ilmakehän läpi, joten se näkyy silmiimme useimmiten kellertävän oranssina. Mitä alempana horisontissa aurinko on, sitä punaisempana se näkyy meille. Japaniahan sanotaan nousevan auringon maaksi ja niinpä niin, nouseva aurinko aivan horisontissa on punaisempi kuin normaalisti.

Se miksi me sitten ajattelemme aurinkoa keltaisena on minusta melko luonnollista, sillä meillä aurinko kieppuu melko korkealla koko kesän ja talvella hädin tuskin näemme sitä. Ja mitä korkeammalla aurinko on, sitä vaaleammalta se näyttää meille.

Huomatkaa punaiset auringot ja yksi lasten piirtämä keltainen aurinko.

Näitä pieniä eroavaisuuksia kulttuureiden välillä on vaikka millä mitalla. Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen?

Rotary-kokous Raumalla

Eilen oli jännittävä päivä, sillä olin paikallisen Rotaryklubin kokouksessa vieraana kertomassa itsestäni ja tulevasta vaihdostani Japanissa. Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, minut valittiin tämän vuoden stipendiaatiksi.

Kokous pidettiin paikallisessa lounasravintolassa missä minua odottikin jo samainen henkilö, joka ilmoitti minulle sähköpostitse valintatuloksesta. Klubi tarjosi minulle ystävällisesti lounaan, minkä söimmekin kokouksen aluksi erillisessä klubille varatussa tilassa.

Suurinosa klubilaisista oli vanhempaa miesväkeä, mutta oli joukossa muutama nuorempikin mies ja peräti yksi nainen. Kaikki olivat todella ystävällisiä ja juttelinkin muutaman herran kanssa mm. kanjeista jo ennen omaa puheenvuoroani. Kokouksen lopuksi pääsinkin sitten estradille, missä sain kuulla ensin miksi hakemukseni valittiin 13 muun joukosta. Valitettavasti en muista kaikkia kriteerejä, mutta he olivat ilmeisesti tykästyneet siihen, että minulla on selkeät päämäärät asioiden suhteen ja kiinnostusta tehdä harjoittelu Japanissa.

Olin valmistellut vain suullisen puheen, missä kerroin lyhyesti itsestäni ja opiskeluistani sekä tulevasta vaihdosta ja suunnitelmista sen suhteen. Aikaa esitykseeni meni maksimissaan 10 minuuttia, minkä jälkeen olin varautunut vastaamaan kysymyksiin, mikäli sellaisia jollakin olisi. Pitäessäni esitystä minusta tuntui, että ketään ei oikein kiinnostanut juttuni. En tiedä mistä se johtui. Ehkä siitä, että suomalaiset ovat niin ilmeettömiä kuunnellessaan esitystä... Jokatapauksessa asia ei ihan näin tainnut olla, sillä sain vastailla todella moniin kysymyksiin kulttuurista ja omista suunnitelmistani. Oli todella ilahduttavaa huomata, että Japani tuntui kiinnostavan heitä aidosti.

Sain myös kuulla, että saan matkalleni mukaan pari Rotareiden viiriä, mitkä minun on määrä toimittaa Osakassa paikallisiin Rotaryklubeihin. Samalla tarkoituksena on (mikäli oikein ymmärsin) kertoa vähän Suomesta ja muusta mukavasta japanilaisille klubilaisille. Odotan innolla, että pääsen toteuttamaan tätä osuutta vaihdostani! ^_^