Winter Adventure 2017: sotkun munkkeja ja japanilaista sobaa

Tämä postaus on jatkumoa edelliselle postaukselle liittyen talvikouluun. Talvikoulu järjestettiin siis jo viime kuussa, mutta kiireiden takia sain jatkettua juttua vasta nyt. Edellisen postauksen voit lukaista täällä.

Japanilaisten esitys (unohdin mainita tekstissä)

Saavuin torstaina jälleen Kankaanpäähän ja aamupäivän aikana japanilaiset vieraamme olivat ehtineet tehdä monenmoista taidetta, taidekoululla kun olivat. Itse saavuin iltapäivällä vasta Kankaanpäähän, sillä minun oli tarkoitus lähteä mukaan Niinisaloon munkille ja kahville, ja ylipäätänsä vähän selittämään mistä koko paikassa oli oikein kyse. Nyt joku saattaa miettiä että miksi ihmeessä raahamme japanilaiset Niinisalon sotkuun, kun ei siellä juurikaan mitään ole. Meidän tuurilla siellä oli kuitenkin aimo joukko varusmiehiä ja siitäkös meidän japanilaiset ihastuivat ikihyviksi. Japanissa ei nimittäin ole armeijaa, joten sotilaskotikin oli heille ihan kiva elämys.

Sotkun edustalla

Siellä sattui muuten olemaan joku random suomalainen ukko, joka tuli kysymään mistä päin maailmaa vieraat ovat. Kerrottuani hänelle heidän tulevan japanista hän totesi, että menee vähän juttelemaan heille. Huikkasin nopeasti perään, että suomeksi on turha yrittää ja englantikin on vähän niin ja näin... No mitä vielä, äijä rupesi kovaan ääneen kailottamaan JAPANIKSI hyvää päivää ja "sinä olet kaunis"- juttuja! Olin siinä aika ristiriitaisissa fiiliksissä hämmästellen äijän kielitaitoa samalla tuntien syvää myötähäpeää.

Tämän episodin jälkeen siirryttiinkin sitten takaisin koululle viettämään "leffailtaa". Tähän oltiin kai suunniteltu jotain eri tilaa, mutta sattuneista syistä päädyttiin sitten ihan vaan luokkahuoneeseen. Aluksi ei ollut mitään naposteltaviakaan, kun tyyppi jonka herkut piti tuoda oli reippaasti myöhässä. Itse leffaksi oli valikoitunut Kamome Shokudô, eli Ruokala Lokki - ensimmäinen Suomessa kuvattu japanilainen elokuva, kuten DVD:n kannessa lukee. Tosi hidastempoinen ja erikoinen elokuva, ainakin minun mielestä. No, näyttelee siinä mun pikkuserkkuni yhdessä ensimmäisistä rooleistaan.

Perjantai oli melko erikoinen päivä. Japanilaiset valittivat kun siirryimme joka paikkaan autolla, joten suostuimme kävelemään enemmän. Päivä oli varattu heidän pienelle "taidenäyttelylle" aamusella, mikä meni ihan hyvin, minkä jälkeen oli tarkoitus valmistautua illalla pidettävään International Nightiin. Vieraat tuovat joka vuosi jotain syötävää, joten päiväksi oli varattu paljon aikaa ruoanlaittoon. No, muuten kiva, mutta meillä oli lähes 5 tuntia aikaa ja ruoka tuli valmiiksi tunnissa. Siinä sitten osa porukasta otti vähän välikuolemaa ja osa lähti tutkimaan Kankaanpäätä itsekseen.

Löydä nukkuva japanilainen

Lopulta oli aika palata koululle ja pistää International Night käyntiin. Iltaa vietettiin nyyttärimeiningillä, joten ruokaa oli tarjolla runsaasti. Itse en ehtinyt paljoa nauttia illasta, sillä minun piti haastatella japanilaiset illan aikana opparia varten. Kuvia ehdin onneksi ottaa hiukan. Ilmeisesti japanilaiset opettivat suomalaisille origamien tekemistä pitkin iltaa, mikä oli kiva idea. Me puolestaan järjestimme Finnish Fear Factoryn vieraille ja pistimme heidät maistamaan suomalaisia erikoisuuksia, kuten mustaa makkaraa, salmiakkisuklaata ja maksalaatikkoa. Hyvin pärjäsivät, mutta kaikki halusivat kovasti vettä episodin jälkeen :D

Kaiken kaikkiaan viikko oli raskas, mutta antoisa. Pääsin pitkästä aikaa puhumaan vähän japania, mikä on aina hyvä, ettei pääse kielitaito unohtumaan. Näytti siltä, että heillä oli seuraavalla viikolla Helsingissä myös hauskaa Haaga-Helian tyyppien kanssa. Nyt he ovat jo takaisin Japanissa ja osa heistä valmistuikin tuossa viikko pari sitten. Lopuksi vielä yhteiskuva, minkä otimme kiertäessämme pitkin Kankaanpäätä.