Syksyisiä kuulumisia

Tulin tänään koulusta kotiin ja tuli sellainen olo, että nyt on hyvä aika purkaa tuntoja pitkästä aikaa blogiin. Täällä sitä siis taas ollaan - väsyneenä, mutta enemmän tai vähemmän elossa.

Väsymys johtuu luonnollisesti opiskelusta, mutta myös kuluttavista 3 tunnin päivittäisistä bussimatkoista sekä kello 5 aamuista. Tuon kaiken lisäksi siis pitäisi pitää vielä yllä edes jonkinlaista sosiaalista kontaktia ystäviin, sukulaisiin ja omaan perheeseen, mikä on osoittautunut melko vaikeaksi. Tällä hetkellä kotona minusta saa irti vain kiukkuista ärinää ja sosiaalisessa mediassa ei-oota.

Ennen koulujen alkua sain kyllä pienen irtioton arjesta (koko kesä siis myös töissä klo 5 aamuilla) kun lähdimme vaihtariporukalla Nykiin tuulettumaan. Oli kyllä ikimuistoinen reissu aivan parhaassa seurassa ♥. Hiukan japanilaista vivahdetta reissu sai Chinatownissa ramenin muodossa yhdessä erittäin hyvä arvostelut saaneessa ravintolassa, mihin törmäsimme shoppaillessamme japanilaista kosmetiikkaa.

Opinnot ovat nyt tosiaan alkaneet aikamoisella rytinällä ja mielenkiintoisilla kursseilla. Otin nyt syksylle aika monta kurssia, sillä yritän saada kursseja pois alta mahdollisimman nopeasti... Juttelin muutaman opettajan kanssa ja he kyllä sanoivat, ettei pitäisi olla mahdoton urakka mulla edessä mutta katsotaan nyt. Yksi kursseista on nimeltään Understanding East-Asia, missä käydään läpi Itä-Aasiaa monelta kantilta. Kurssista tekee mielenkiintoisen tietysti hyvät aiheet, mutta myös väittelyt joita pidämme lähes joka viikko liittyen kurssilla käytyihin asioihin. Viimeisin aihe liittyi länsimaalaisten Itä-Aasian kolonisaatioon ja siihen oliko se hyvä vai huono asia. Pitää myöntää, että faktoja etsiessäni oli henkilökohtaisella tasolla todella vaikea päättää mitä mieltä asiasta on, vaikka sillä ei sinänsä ollut mitään väliä väittelyn kannalta. Tähän liittyen opettajamme jakoi mielestäni hyvän videon, mikä mielestäni melko hyvin alleviivaa sen, ettei kaikki ole aina niin mustavalkoista.

Tämän lisäksi on vielä pakolliset Transformations of Korean Society ja Contemporary Japanese Politics and Society kurssit, mitkä yritän hoitaa tässä syksyllä pois ja Academic Writing in English- kurssi minkä toivoin voivani jättää pois, mutta ajattelin sitten saavani siitä melko kevyet kaksi pojoa. Kaiken tämän lisäksi joka viikko on myös japanin tunteja ja yritän myös tenttiä ennen joulua kirjallisuustentin, mihin pitää lukea kolme melkoisen paksua kirjaa Kiinan, Koreoiden ja Japanin modernista historiasta.

Näihin kursseihin liittyy paljon erilaisten artikkeleiden lukemista ja oppimispäiväkirjojen sun muiden kirjoittamista, että illat saa kyllä mukavasti kulumaan niiden parissa. Nyt kun tätä kirjoittelen niin tuo kurssien määrä yms. ei tunnu lainkaan niin pahalta, mutta sitten kun ihan oikeasti alan tekemään noita juttuja niin tuntuu kahta kauheammalta... Koitan myös keksiä aiheen graduuni, sillä siihenkin liittyen pitää olla jouluksi jo tehtynä kaikenlaista.

Kaiken kaikkiaan syksy on siis lähtenyt ihan mukavasti rullaamaan, vaikka ensimmäisen viikon jälkeen olinkin jo heittämässä pyyhettä kehään. Tässä on sattunut vähän kaikenlaista, mikä pisti miettimään tän koulutuksen merkitystä mun elämässä. Lähinnä sitä, että kannattaako mun "haaskata" aikaani tällaiseen vai ottaa ihan eri suunta elämässä. En ole vieläkään ihan varma mikä on kaikkein järkevintä, mutta sydän nyt toistaiseksi ohjaa tähän suuntaan. Olenkin nyt päättänyt mennä viikko kerrallaan ja katsoa miten kaikki lähtee pyörimään.

Itä-Aasian tutkimus kutsuu

Ikuinen opiskelija täällä hei. Päätin tulla kertomaan teille, että en vieläkään aio siirtyä työelämään vaan päätän elää köyhyydessä vielä pari vuotta. Nyyh. Onneksi mulla on työssäkäyvä mies, joka ymmärtää mua aika hyvin. Mitä nyt välillä valittaa, että kaikki rahat menee muhun. Sorry.

Mennäänpä kuitenkin itse asiaan.

Kirjoitan tällä hetkellä opparia AMK:ssa ja tarkoitukseni on valmistua kesään mennessä. Kiire on kova, minkä vuoksi blogikin on ollut pidemmän aikaa horroksessa. Sen lisäksi olen ollut tosi laiska kirjoittamaan. Anyway, tammikuussa selailin (jälleen) tietoa Itä-Aasian tutkimuksesta Suomessa ja huomasin, että Turussa on mahdollista suorittaa maisteritason tutkinto englanninkielisenä (Master's Programme in East Asian Studies). Olen siis jo AMK:n aloittaessa suunnitellut tuota Itä-Aasiaa ja alun perin tarkoituksena oli mennä Helsinkiin, mutta siellä sitten oli näitä ihme uudistuksia eikä ainakaan minun käsittääkseni maisteritason tutkintoa ollut tarjolla aloitettavaksi syksyllä 2017. Sitten tosiaan pompsahti tuo Turun tarjoama koulutus esiin. AMK on sopivasti loppumassa ja suunnitelmien mukaan halusin edetä, joten ei muuta kuin paperit sisään.

Haku oli suhteellisen helppoa. Ei muuta kuin tarvittavat tiedot hakulomakkeeseen netissä ja loput vaaditut dokumentit postiin. Niihin siis kuului todistukset, cv, todistus englanninkielen taidoista ja nykyisen koulutuksen arvioitu valmistumispäivä. Netissä piti laittaa mukaan myös motivaatiokirje, mutta siinä ne vaaditut jutut sitten olikin. Ei haastattelua tai pääsykoetta, mikä toisaalta oli helpotus, mutta toisaalta pelottavaa. Dokumenttien ja motivaatiokirjeen oli siis puhuttava puolestani, enkä voi sanoa että mm. arvosanani olisivat kokonaisuudessaan mitenkään imartelevia. Nettisivuilla vielä luki, että aikaisempien koulutuksien relevanttius + arvosanat, Itä-Aasian kielien tuntemus ja motivaatiokirje ovat tärkeimmät valintakriteerit.

Jäin odottelemaan ristiriitaisin tuntein. Kieltävä päätös olisi märkä rätti kasvoille, mutta hyväksyvä päätös tarkoittaisi opiskelijaelämän jatkumista. Haluisin kovasti jo työelämään, mutta toisaalta en haluaisi jättää japani-opintoja kandin tasolle. Lisäksi edessä olisi mahdollisesti muutto, enkä pysty jatkamaan kansalaisopiston hommia... Niin paljon kaikkea, mitä piti pohtia.

Kunnes sitten eräs keskiviikko kansalaisopiston tuntien jälkeen huomasin saaneeni sähköpostin, missä ilmoitettiin, että olen tullut valituksi!

"We are very happy to inform you that you have been selected for admission to the programme to start in Autumn 2017."

Aikamoinen reissu ollut tämä minun koulutusurani, mutta nyt se on päättymässä juuri niin kuin suunnittelin, ehkä jopa paremmin. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta olen ymmärtänyt että Helsingissä Itä-Aasian tutkimuksesta valmistutaan filosofian maisteriksi, mutta Turussa tuo Center for East Asian Studies kuuluu yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja siitä valmistutaan nimikkeellä Master of Social Sciences. Tämä taas kuulostaa enemmän sellaiselta mitä haluan opiskella ja mistä on hyötyä minulle työelämässä varsinkin liike-elämän puolella. Kurssitkin vaikuttavat todella mielenkiintoisilta, mitä olen käynyt tarjontaa tutkimassa.

Näillä näkymin jään Raumalle asumaan, sillä muutto ei huvita pätkän vertaa. Busseilla pääsee onneksi melko hyvin kulkemaan joten pakkomuutto ei ole edessä. Toisaalta asustelisin mieluummin jossain muualla, mutta tälläinen vaihtoehto toimii tällä hetkellä parhaiten. Nyt pitää vain saada oppari valmiiksi ja ruotsin kurssi suoritettua (ei tuu olemaan helppoa), että voin uudet opinnot aloittaa.